“Lähellä elämän ja kuoleman kysymyksiä”
Saan aidosti kohdata ihmisiä ja perheitä. Puhua suurista asioista, elämän ja kuoleman kysymyksistä. Se vaatii tiettyä rohkeutta. En alaa harkitessani ajatellut, miten iso merkitys ihmisten kohtaamisella syöpälääkärin työssä on. Vasta nyt olen sen ymmärtänyt.
Työ kuormittaa henkisesti, mutta pitkät potilassuhteet palkitsevat ja luovat tiettyä sisältöä. Pidän siitä, että voin perehtyä potilaan tilanteeseen syvällisesti ja ottaa hänet kokonaisuutena huomioon. Potilaat sitoutuvat hoitoon ja noudattavat ohjeita erittäin hyvin.
Täytyy muistaa, että syövän hoitotulokset ovat hyviä, yli puolet sairastuneista paranee. Kun syöpä raskaiden hoitojen jälkeen paranee, potilaat ovat luonnollisesti varsin kiitollisia. On ilo olla siinä mukana.
Syöpälääkärin ei tarvitse puurtaa yksin, vaan usein potilaan hoitoa mietitään yhdessä moniammatillisessa ryhmässä. Kaikkien ammattitaito hyödynnetään. Olen melkein päivittäin tekemisissä kirurgian ja diagnostiikan alojen lääkärien kanssa. Kollegojen kanssa voi puida asioita joka päivä, myös työnohjausta on tarjolla hyvin.
Minulle sopii hyvin, että syöpätaudeilla on vain vähän aktiivipäivystystä. En myöskään viihdy leikkaussalissa, sen huomasin gynekologian klinikassa, jossa työskentelin aikomuksenani erikoistua naistentauteihin. Tein väitöskirjan ohjelmoidun solukuoleman säätelystä, aineistossa oli mukana syöpäpotilaiden näytteitä. Siitä syttyi kipinä vaihtaa syöpätaudeille. Valinta osui nappiin.
Syöpälääkäreiden tarve kasvaa tulevaisuudessa, niin uskon. Työ on monipuolista, siinä on paljon akuutteja, sisätauteihin liittyviä tilanteita ja toisaalta saattohoidon ja syövän oireiden lievitykseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksesta kiinnostuneille tämä erikoisala on oiva valinta, kliinistä tutkimusta ja lääketutkimusta voi tehdä luontevasti.
Onkologeille erityisen tärkeisiin vuorovaikutustaitoihin saa koulutusta sekä erikoistumisen aikana että sen jälkeen.
Suoritan parhaillaan palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyttä. Olen erittäin tyytyväinen työhöni yliopistosairaalassa, kotikonnuillani Oulussa.